Teksti: Eveliina Eronen Kuva: Ville Waali
Yhtyeessä soittavat Immo ”Hound Dog” Hirvonen, Otto ”Slim Bean” Liimatainen, Sini ”Bad Birdy” Pajunen, Janne ”Big Boiler” Peräaho sekä Oula ”King Cobra” Karppinen.
Saimme kutsun haastatella Älylän Ehtoossa soittavaa Slim Bean -yhtyettä. Painavan veto-oven takaa löytyy soppi, jossa swamp-blues, punk, ska, sekä funky red-neck blues-tyyppiseksi musiikiksi lokeroitu bändi harjoittelee keikkojaan varten. Vientiä on riittänyt ja bändi on keikkaillut myös ulkomailla aina Hollantia myöten.
Kylmästä kevätillasta on mukava etsiytyä savuisille sohville seuraamaan yksityiskeikalta tuntuvaa treeni-iltaa. Biisejä on kasassa noin tusinan verran ja bändi soittaa kunnes bändin laulajan Sini ”Bad Birdy” Pajusen ääni ei enää kestä.
Yhtye on hakenut muotoaan ja onpa jäsenenä ollut koirakin. Tämänhetkisellä kokoonpanolla bändi on soittanut noin vuoden verran. Uusin jäsen, saksofonisti Oula ”King Cobra” Karppinen tuli bändiin tuuraajaksi, mutta on tehnyt itsestään korvaamattoman. Yhtye koostuu kenties hieman erikoisista bändisoittimista ja on erittäin viihdyttävää kuunneltavaa. Saundi on vahvaa, soitto kovalla ja yhtyeen jäsenet selvästi nauttivat esiintymisestä – aurinkolasit päässä tietysti.
Bändin jäsenillä on kaikilla musikaalista taustaa. Historiasta löytyy oboen, ambient-synan, harmonikan sekä blues-kitaroiden soittoa. Sini on laulanut kymmenisen vuotta, äitinsä keksittyä että hän osaa laulaa. Kuten yleensäkin, äiti on ollut oikeassa. Naisesta lähtee kadehdittavan savuinen saundi. Yhtyeen ainoana naisena hänestä oltiin alkuaikoina huolissaan, ”Miten sä kestät?”. Hyvin on kestänyt ja biisien välillä on kotoisaa viettää torstai-iltaa treeniksen sohvilla. Seinillä on keikkajulisteita, rumpuja ja erilaisia naamiaisasuja. Kesken vedon katosta tipahtaa kitaran kaula.
Uusia biisejä yhtye työstää kimpassa ja biisien synty on helppoa. Biisejä ei hiota liikaa, vaan kappaleet pääsevät keikkasoittoon vaikkeivat olisi vielä täysin valmiita. Keikalla on hyvä olla pieni vaaran tunne.
Ikimuistoisia keikkoja riittää. Yleensä jotain hajoaa. Bändin banjotaituri Immo ”Hound Dog” Hirvonen muistelee Euroviisujen aikaan vedettyä keikkaa jossa yleisö oli seurannut kisailua televisiosta ja huusi hurmioituneena Lordin voittoa. Bändin soitto tultiin keskeyttämään.
Otto ”Slim Bean” Liimataisen mieleen on jäänyt keikka Äänekosken jazz-viikoilla, jossa rumpalin äiti oli joutunut häpeämään puolenpäivän aikaan tapahtunutta julkista oluenjuontia. Keikalla oli hajonnut sekä oma että lainassa ollut kitara. ”KAIKKI HAJOS, LAPSET ITKI”
Tulevaisuus näyttää sopivan kiireiseltä. Keikkaa riittää, levyä lupaillaan ja elokuussa on tulossa kiertue. Hollannin reissu on myös edessä. Bändi tahtoo ujuttaa lavameininkinsä yleisön jalkojen alle. “Kunhan saadaan jengi tanssimaan.”