Keski-Suomen museon käsityöläismuseot, Kuparisepän talo ja Puusepän talo, ovat vanhimpia edelleen pystyssä olevia jyväskyläläistaloja. Ne ovat harvinaisia esimerkkejä vuonna 1837 perustetun Jyväskylän vanhasta rakennustavasta. Kaupungin varhaiset asuinrakennukset olivat kadun varteen pystytettyjä aumakattoisia, leveällä vaakalaudoituksella vuorattuja hirsirakennuksia, joihin tehtiin kuusiruutuiset ikkunat. Käsityöläisten kodit olivat usein kauppiastaloja pienempiä.

Rakennukset purettiin kerrostalojen tieltä 1950-luvun puolivälissä. Ne siirrettiin nykyisen Keski-Suomen museon paikalle Ruusupuistoon, jossa ne avattiin 1800-luvun jälkipuolen asuun sisustettuina Keski-Suomen museon käsityöläismuseoina. Talvella 2010 talot siirrettiin Toivolan Vanhalle Pihalle, joka avattiin yleisölle syksyllä 2012.

KUPARISEPÄN TALO 1842

Kuparisepän talon rakennutti suutari Samuel Lindqvist vuonna 1842. Myöhemmin omistajana oli kupariseppä Carl Erik Sjöblom, joka laajensi taloa vuonna 1850. Talo purettiin osoitteesta Vaasankatu 27 vuonna 1953.

Talossa riitti menneinä aikoina vilskettä! Sopu antoi sijaa kuparisepän monilapsiselle perheelle, kisällille, oppipojalle, hyyryläiselle ja talossa vierailleille asiakkaille. Taloon on sisustettu kuparisepän keittiö, kamari ja sali, lukkarinlesken ja suutarin kamarit sekä peltisepän ja suutarin verstaat.

PUUSEPÄN TALO 1844

Pienen keltaisen talon rakennutti hattumaakari Erik Fagerlund vuonna 1844. Myöhempiä omistajia olivat muun muassa kuorma-ajuri, kauppias, teurastaja, makkarantekijä ja torikauppias. Puuseppä Johan Edvard Bäckström tuli talon haltijaksi vuonna 1913 ja lopuksi Bäckströmin perikunta. Talo purettiin osoitteesta Cygnaeuksenkatu 12. Puusepän taloon on sisustettu puusepän verstas ja kisällin huone.

IN ENGLISH:

The houses of copper smith and carpenter are the oldest houses of Jyväskylä. They’re rare examples of the construction style used in the 19th century.